Antrean Hannilan Uskit

Antrean kunta sijaitsi Karjalan kannaksella Viipurin koillispuolella Vuoksen varrella. Vuoksi virtasi vuolaana koilisesta kaakkoon, Saimaasta Laatokkaan. Antrean pitäjä perustettiin vuonna 1724 Uudenkaupungin rauhassa Venäjän puolelle jääneestä Jääsken pitäjän osasta. Antrea-nimi tulee Jääsken seurakunnan suojelupyhimyksestä Pyhästä Andreaasta.

Antreassa oli asukkaita vuonna 1939 lähes 9 000 henkeä. Antrealaiset asutettiin sotien jälkeen pääosin Etelä-Hämeeseen, Riihimäelle, Lopelle, Hausjärvelle, Janakkalaan ja Hämeenlinnaan. Antrean perinteitä vaalii Antrea-Seura ry.

Antrean Hannilan kylässä asui ratsumies Hannu Matinpoika Uski perheineen.

Hannun ja vaimonsa perillisiä muutti 1600-luvun lopulla Viipurin pitäjään; Saarelan, Yliveden, Säiniön ja Kivitokeen kyliin. 

Viipurin maalaiskunnassa oli enimmillään asukkaita vuonna 1918, jolloin heitä oli 47 642 henkilöä. Viipurin mlk virastot sijaitsivat Viipurin kaupungissa. Alueluovutukset Viipurin kaupungille ja Nuijamaan ja Vahvialan kuntien erottaminen vaikuttivat siten, että maalaiskunnassa oli enää 16 772 asukasta vuonna 1944. 

Sotien jälkeen Viipurin maalaiskunnan asukkaat asutettiin pääosin Lohjan, Hyvinkään, Vihdin, Vantaan ja Tuusulan alueille. Viipurin maalaiskunnan perinteitä vaalii mm. Viipurin pitäjäseura. 

Saarela oli pieni kylä Viipurista pohjoisen suuntaan. Vuonna 1937 Saarelan kylässä mainitaan olleen 47 asukasta. 

Saarelan kylä oli kuulu kartanostaan eli hovistaan, jonka Venäjän keisarinna Katariina II oli lahjoittanut 1700-luvun lopulla kreivi Fabian Steinheilille.

Kenraalikuvernööri Steinheil rakennutti uuden, C. L. Engelin suunnitteleman päärakennuksen 1820-luvulla, Kärstilänjärven rannalle. Viimeksi Saarelan kartano oli Hallenberg-suvulla ja kartanon päärakennus tuhoutui talvisodassa.

Yliveden kylä sijaitsi Viipurin kaupungin pohjoispuolella. Ylivedellä mainitaan olleen asukkaita 334 vuonna 1937 ja he saivat elantonsa pääosin maataloudesta. Yliveden kylän halki pohjoisesta etelään virtaava Kilpeenjoki laskee Ventelänjärveen. Yliveden ja lähikylien perinteitä vaalii Yliveden nuorisoseura. 

Säiniö (Ylä-Säiniö) oli suuri kylä n. 10 km päässä Viipurista kaakkoon ja se sijaitsi Viipuri-Pietari rautatien varrella. Säiniössä oli ennen sotia n. 600 taloa ja asukkaita n. 3 000. Väestöä kävi paljon töissä Viipurin kaupungissa, mutta tiilitehdas keskellä Säiniön kylää työllisti myös väkeä.

Säiniönjoen varrella on ollut mm. useita sahoja, myllyjä, rautaruukki, messinkipaja, nahkatehdas, naulatehdas ja ruutitehdas. Joen rannalla oli aikanaan ollut myös keisarinna Katariina II huvila ja puisto. 

Kivitokeen kylä sijaitsi Viipurin mlk:n Uuraan saaressa ja kylä kuului vuodesta 1859 lähtien Johannekseen, jolloin Johanneksen pitäjä perustettiin. Viipurinlahden rannalla sijaitseva Johannes oli ollut Viipurin pitäjän kappeliseurakuntana jo 1600-luvulta alkaen.

Uuraan saaren pohjoisosassa toimi satama ja satamaan liittyvä alue, Uuraan ja Monolan kylät liitettiin Viipurin kaupunkiin v. 1932. Eteläosa Uuraan saaresta, Kivitokeen ja Päätilän kylät jäivät Johanneksen kuntaan. Kivitokeen kylässä mainitaan olleen kolme maarekisteritilaa; Nuutila, Kivitokee ja Välikylä.

Uuraan satamaan liittyy Uuraansalmen länsipuolella oleva Ravansaari. Ravansaaren varvilla valmistui vuonna 1864 varvin ensimmäinen valtamerilaiva, joka oli siihen mennessä suurin Suomessa tehty alus. Laiva sai nimen Martti Luther, se oli kolmimastoinen fregatti, pituus 52,47 ja leveys 10,97 metriä. Kolmenkymmenen vuoden aikana Martti Luther-laiva seilasi maailman meriä usean omistajan lipun alla. Tiedot ovat Jukka A. Mikkolan nettisivuilta "Suurten purjelaivojen bibliografia".

Saimaan kanavan valmistuminen 1850-luvulla merkitsi Uuraan ja Ravansaarten satamien voimakasta kasvua. Alueesta kehittyi Suomen suurin puutavaran vientisatama. Sahatavaran taapelit olivat pääosin Ravansaaren puolella. Talvisodan aikana maaliskuussa 1940 Ravansaaren sahatavarakentät roihusivat yhtenä tulimerenä. Samalla paloi pääosa saaren rakennuksista. Valtava liekkien kajo näkyi kauas ja mm. Vehkalahden Pyhällön kylästäkin lähti miehiä sammuttamaan tulipaloa. He kun luulivat palon olevan lähempänä, vaikka matkaa oli todellisuudessa n. 130 km.

Johanneksessa oli asukkaita 9368 vuonna 1938, heitä työllistivät maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat. Maatalous oli keskittynyt Rokkalanjoen jokilaaksoon. Rokkalanjoki virtasi Johanneksen kunnan halki kaakosta luoteeseeen, laskien vetensä Viipurinlahteen Rokkalan kylän kohdalla. Teollisuutta edusti mm. Hackmanin sellutehdas ja useampi lasitehdas. Havi oli Suomen ensimmäinen kynttilätehdas ja toiminta alkoi Kirjolan kartanossa Johanneksessa.

Johanneksen väestö asutettiin jatkosodan jälkeen pääosin Turun lähelle; Kaarinaan, Kuusistoon, Lietoon, Paimioon ja Piikkiöön. Johannekselaisten perinteitä vaalii Johannes-Seura ry, joka julkaisee Johannekselainen-lehteä ja järjestää vuosittaiset Johannesjuhlat.

Antrean Hannilasta lähtöisin olevasta Uski-suvusta ei vielä ole tehty sukukirjaa.