Lemin Vainikkalan Uskit
Lemin kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla, Lappeenrannan länsipuolella. Lemi itsenäistyi omaksi seurakunnakseen 1807, aiemmin lemiläiset olivat kuuluneet Taipalsaaren seurakuntaan ja sitä ennen Lappeen seurakuntaan. Lemin nykyinen kirkko on rakennettu 1786 ja kirkko on aikansa hienoimpia puukirkkoja.
Sukututkimuksen kannalta pääosa tärkeistä kirkonkirjoista tuhoutui Lemin pappilan tulipalossa keväällä 1918. Tutkimuksen kannalta Lemillä tärkeimpiä lähteitä ovatkin mm. henkikirjat, henkirahaluettelo, maakirjat, perukirjat, vanhat sukutaulut ja tuomiokirjat.
Ensimmäinen maininta Lemin Uskeista on Vainikkalan kylän veroluettelossa vuonna 1546 isäntänä oleva Antti Tuomaanpoika (Tönnenpoika) Uski. Viipurin läänin verotarkastuksessa vuonna 1559 mainitaan Lemillä olevan 193 taloa.
Kesäkäräjillä 6-8.7.1674 Antti Matinpoika Uski saa rakuunapalvelusta vastaan ottaa autiotilan Vainikkalan kylästä viljelyynsä. Takuumiehinä olivat Matti Suomalainen ja Risto Kouvo.
Vainikkalan Uskien sukukirjan perhetaulut alkavat sotamies Yrjö Antinpoika Uskista ja vaimostaan Marketasta. Sukukirjassa mainitaan, että entinen sotamies Yrjö Antinpoika saa luvan ottaa viljelyyn Heikki Uskin aution augmenttitilan Vainikkalan kylässä vuonna 1728. Tätä ennen Yrjö oli jo hallinnut tilaa kolme vuotta verovapaana.
Viipurissa 1.8.1674 päivätyn sotilasrullan mukaan, kenraalimajuri Berendt Tauben rakuunarykmentissä ja kapteeni Fredrich von Harigenin komppaniassa palvelee mm. Vainikkalan kylän talollisen Antti Matinpoika Uskin palkkaamana ratsumiehenä hänen poikansa Heikki Antinpoika. Käräjä- ja sotilasrullatiedot ovat Jukka A. Mikkolan sivuilta "Lemin historiaa kronologisesti 1540-1954".
Talollinen Antti Matinpoika Uski on ilmeisemmin sama henkilö kuin aiemmin saman kesän käräjillä mainittu Antti Matinpoika Uski, joka rakuunapalvelusta vastaan otti autiotilan viljelyyn. Näin ollen hänen pojastaan ratsumies Heikki Antinpojasta tuli tilan seuraava viljelijä ja Yrjö Antinpoika otti siis veljeltään autioksi jääneen tilan viljelykseensä.
Oheinen karttaleike on Vainikkalan kylästä vuodelta 1769. Uskin kantatalo on Uskinlahden rannalla kuten nykyisinkin. Nykyinen Mikkelintien linjauskin noudattaa aikalailla vanhaa paikkaa.
Vainikkalan kylä sijaitsee Lappeenranta-Mikkeli valtatien varrella. Valtatieltä kääntyy pohjoisen suuntaan Uskintie, jonka varrelle näkyvät vanhimmat Uskien asuinpaikat.
Uskin kantatilan paikka on kartassa oleva Rantala, Uskinlahden rannalla. Uskin kantatila nro 5 jaettiin isojaossa 1845 kolmeen osaan, Jahna, Mäkelä ja Rantala.