Säkkijärven Paakkalan kylän Uskit

Säkkijärvi oli Suomen kunta Suomenlahden rannalla Virolahden ja Viipurin välillä. Säkkijärven seurakunta itsenäistyi Viipurin seurakunnasta vuonna 1572.

Oheisessa kartassa näkyy sinisellä korostetut Säkkijärven rajat vuonna 1898. Säkkijärven pitäjä oli 1700-luvulla vieläkin laajempi, useita kyliä on sen jälkeen siitä luovutettu naapuripitäjiin.

Viimeksi Säkkijärven pinta-ala pieneni 1920-luvulla, kun siitä erotettiin Ylämaan kunta ja kyliä luovutettiin Luumäen ja Vahvialan kuntiin. Säkkijärvellä oli asukkaita ennen em. alueluovutuksia 13 800 ja 8 685 vuonna 1939.

Suurin osa väestöstä sai elantonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Pienteollisuutta edustivat nahka- ja limonaditehdas, sahat ja myllyt. Aiemmin monessa rannikon talossa rakennettiin talvella laivaa ja keväällä valmistuttuaan se myytiin. Myös laivureina ja merimiehinä hankki usea toimeentuloa etenkin 1800-luvulla.

Säkkijärven pinta-alasta n. 90 % jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle jatkosodan jälkeen vuonna 1944. Rajan Suomen puolelle jääneet alueet liitettiin Miehikkälän ja Ylämaan kuntiin. Säkkijärven asukkaat asutettiin sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.

Säkkijärveläisiä perinteitä ja sukuja yhdistää nykyisin Säkkijärvi-säätiö ja Suomen Säkkijärvi-seura. Säkkijärvi-säätiö julkaisee Säkkijärvi-lehteä.

Paakkala oli pieni kylä Säkkijärven Kirkonkylän pohjoispuolella, kylässä oli 4 kantatilaa eli maakirjanumeroa, joista nro 3 oli Uski. Kylässä oli vuonna 1915 40 asuttua taloa, joissa yhteensä 225 asukasta. Uskin numeron taloissa asukkaita oli tuolloin 60. Paakkalan kylän muut kantatilat olivat Mäkipaakkanen, Sorsa ja Hautapaakkanen. Paakkanen on ilmeisesti ollut kylän vanhin asutus, josta kyläkin on saanut nimen. Paakkalan kylän kaikki asutut talot jäivät Neuvostoliiton puolelle, vain pieni osa maista jäi Suomen puolelle rajaa.

Uski on vanha sukunimi ja talonnimi Paakkalan kylässä. Maaveroa maksaneita Uskin isäntiä on kylässä ollut ensimmäisistä veroluetteloista 1540-luvulta lähtien. Uski-nimen ottivat käyttöön naapurikylästä tulleet Lavoset saapuessaan ilmeisesti autiona olleeseen Uskin taloon 1670-luvulla.

Säkkijärven Paakkalan Uskeista ei vielä ole tehty sukukirjaa, joten Lavosten mahdollinen sukulaisuus Uskeihin on selvittämättä. Säkkijärven seurakunnan vanhimmat säilyneet kirkonkirjat ovat vuodelta 1738 alkavat pää- ja rippikirjat.

Oheisessa karttaleikkeessä Uskin talo on Paakkalan kylässä, mutta joissakin lähteissä Uski luettiin kuuluvaksi naapurikylä Kallolaan. Talojen maanomistukset eivät noudattaneet tiukasti kylänrajaa ja toisinaan puhutaankin kaksoiskylästä Kallola-Paakkala. Kartassa näkyvä Luotosenjärvi jäi Suomen puolelle.