Virolahden Ravijärven Uskit

Virolahti mainitaan Viipurin linnan päällikön Peter Jönsson Bååtin kirjeessä vuodelta 1336. Siinä hän antaa luvan Tallinnan porvareille käydä kauppaa Virolahdella, Vehkalahdella ja Viipurissa.

Virolahden silloinen kauppapaikka oli Ala-Pihlajassa Poronlahden pohjoisrannalla sijainneen Munkkiniemen kartanon luona. Munkkiniemi toimi hallintokartanona ja sitä hallitsi tuolloin Nils Turesson Bielke. Virolahden Munkkiniemi menetti hallintoaseman paikan 1300-luvun lopulla Viipurille.

Virolahden kirkkotarhassa seisoo yksinäinen kivisakasti, joka on rakennettu 1500-luvun alkupuolella. Sakasti on palvellut vierellään olleita useita puukirkkoja. Virolahden nykyinen kirkko on hirsirakenteinen ristikirkko ja se rakennettiin erilleen sakastista, kirkko valmistui vuonna 1766.

Oheisessa kartassa on sinisellä rajattu Virolahden pitäjä ennen vuotta 1887, jolloin Miehikkälä itsenäistyi siitä. Ravijärven Uski on sinisen viivan kohdilla.

Kaakkoisosa Virolahdesta jäi rajan taakse viime sotien jälkeen. Suurimmillaan Virolahden asukasluku oli 1880-luvulla, jolloin asukkaita oli n. 10 000.

Ravijärven kylän vanhimmat tiedossa olevat Uskit ovat vuoden 1620 vaiheilla olleet veljekset; Eerikki Eerikinpoika Uski, joka oli Ravijärven Piispan talon isäntänä, Sipi Eerikinpoika Uski oli Suur-Uskin talon isäntä ja Matti Eerikinpoika Uski oli Vähä-Uskin talon isäntä.

Ravijärven talon nro 2 eli Vähä-Uskin viljelijäksi tuli uusi suku 1707, kun Krister Hannunpoika tuli Uskille vuokraviljelijäksi Virolahden Rännäisistä. Kristerillä oli vaimona Anna Jaakontytär Hietula ja heidän perillisiään ovat nykyiset Ravijärven Vähä-Uskit.

Oheinen karttaleike on Ravijärven kylästä vuodelta 1785. Ylhäällä olevasta Ravijärvestä laskevan Ravijoen mutkassa kartan alaosassa ovat Uskin talot. Ylempi talo on Vähä-Uski ja alempi Suur-Uski. Piispan talo on hieman ylempänä joen länsipuolella ja Nopasen talo on ylhäällä Ravijärven rannalla.

Ravijärven nykyisten Suur-Uskien sukujohto alkaa Uskilla vuodesta 1692, kun Yrjö Yrjönpoika Hurtta aloittaa Ravijärven talossa nro 4 talonpidon vaimonsa Vappu Yrjöntyttären kanssa. Yrjö Yrjönpoika tuli Suur-Uskin taloon Ravijärven Nopaselta, jossa hänen isänsä Yrjö Pärttylinpoika Hurtta oli isäntänä.

Ravijärven nykyiset Vähä-Uskit ja Suur-Uskit eivät siis ole lähtökohdiltaan sukua keskenään.

Nykyisessä kartassa Jokelan talo on Vähä-Uskin kantapaikalla ja Takatalo Uskintien eteläpuolella on Suur-Uskin kantapaikka. Uskin kylänosan halki virtaa Ravijoki, joka laskee mereen Ravijoen kylässä.