Uskin suvut-kirjat

Sukuseura on julkaissut kaikkiaan viisi kirjasarjaa eri Uski-suvuista.

Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit

Uskin sukuseura julkaisi vuoden 2014 sukukokouksen yhteydessä ensimmäisen Uskin suvut -sarjan kirjan: Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit. Se on ensimmäinen, peräti kolmiosainen ja yli 2 200 sivua sisältävä teos. Seuraavaksi julkaistaan teos Virolahden Ravijärven Vähä-Uskeista.

Eniten Uskeja on lähtöisin Vehkalahden Pyhällöstä. Ensimmäiset merkinnät heistä ovat jo 1500-luvulta. Pyhällössä asuneista Uskeista muodostui kaksi sukuhaaraa, joita myöhemmin alettiin kutsua Vähä-Uskeiksi ja Suur-Uskeiksi. Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskeista ja Vähä-Uskeista on myös saatu kerätyksi eniten sukutietoja.

Näitä sukuja on innokkaasti ja ahkerasti tutkinut Oili Virtanen sekä Kansallisarkistossa että Kaakkois-Suomen kirkkoherranvirastoissa. Vanhimmat isäntäluettelot 1500- ja 1600-luvuilta on historioitsija Martti Korhonen selvittänyt valmistellessaan kirjaa Vehkalahden historiasta. Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -kirjojen julkaiseminen on suuresti Oili Virtasen ansiota. Hänen kokoamansa laajan sukuaineiston on Jarkko Uski vaivojaan säästämättä muokannut sukutauluiksi.

Uskin suvut -teokset eivät ole tieteellisiä tutkimuksia vaan kokoelma perhetauluja. Perhetauluissa olevat tiedot on kerätty kirkonkirjoista tai henkilöiltä itseltään.

Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -teos antaa paljon tietoa nykyisten Suur-Uskien esivanhemmista. Kirjassa on 12 200 sukutaulua ja satoja eri sukunimiä, joten moni voi tietämättäänkin olla Suur-Uskin sukua. Sukupolvien ketjun seuraaminen ehkä vuosisatojen taakse antaa nykyiselle, usein juurettomalle ihmiselle vahvan taustan: tähän voin kuulua, tämä on minun sukuni.

Vehkalahden Pyhällön Suur-Uskit -teos on loppuunmyyty.

Virolahden Ravijärven Vähä-Uskit

Virolahden Ravijärven Vähä-Uskit -teos julkaistiin kevään sukukokouksen 2015 yhteydessä Virolahdella, Harjun oppimiskeskuksessa 23. toukokuuta.

Virolahden Ravijärven Vähä-Uskien tarina alkaa 1600-1700-lukujen vaihteesta, jolloin Christer Hannunpoika siirtyi isännöimään Uskin tilaa. Miksi tila oli autio ja ketkä sitä olivat asuttaneet aiemmin ja antaneet tilalle nimen Uski, ei ole tiedossa.

Kaksiosaista kirjaa, jossa on runsaat 1300 sivua ja lähes 7000 perhetaulua, voi tilata Uskin sukuseuran hallituksen jäseneltä Jouko Mäkiseltä hintaan 120 euroa sähköpostiosoitteella jouko.makinen2(at)gmail.com.

Lemin Vainikkalan Uskit -sukukirja

Lemin Uskit -sukukirja julkistetiin Lemillä 23.10.2016.Kirjassa on noin 700 sukutaulua ja 350 sivua sekä kuvia ja muistelmia eri sukuhaaroista.

Kirja on loppuunmyyty.

Vehkalahden Pyhällön Vähä-Uskit

Vehkalahden Pyhällön Vähä-Uskit -sukukirja julkistettiin kevään 2016 sukukokouksessa Lemillä.

Vehkalahden Pyhällön Vähä-Uskit -teos antaa paljon tietoa nykyisten Vähä-Uskien esivanhemmista.
Teoksen kahdessa niteessä on yli 1 300 sivua, yli 7 000 sukutaulua ja satoja eri sukunimiä,
joten moni voi tietämättäänkin olla Vähä-Uskin sukua.

Vehkalahden Pyhällön Vähä-Uskit -teos on loppuunmyyty. 

Virolahden Ravijärven Suur-Uskit

Virolahden Ravijärvellä on asunut sekä Suur-Uskeja että Vähä-Uskeja. Uskin sukuseura julkaisi Vähä-Uskeista sukukirjan vuonna 2016, ja vuonna 2018 tuli Ravijärven Suur-Uskien kirjan vuoro.

Kaksiosaisessa Virolahden Ravijärven Suur-Uskit -teoksessa on yhteensä noin 980 sivua ja lähes 4500 perhetaulua sekä satoja sukunimiä. Moni voi tietämättään olla tätä sukua.

Ravijärvellä on asunut 1600-luvun alussa sukututkija Erkki J. Hämäläisen mukaan ainakin kaksi, ehkä kolmekin Uskin veljestä: Piispan tilan isäntä, ratsumies Eerik Eerikinpoika, Suur-Uskin tilan isäntä Sipi Eerikinpoika ja heidän mahdollinen veljensä, Vähä-Uskin tilan isäntä Matti Eerikinpoika. Erkki J. Hämäläinen pohtii tutkimuksessaan, kuka oli veljesten isä Eerikki, ja selvittää näiden vanhimpien Uskien jälkeläisiä.

Virolahden Ravijärven Suur-Uskit -teoksen sukutauluissa selvitetään Virolahden pitäjän Ravijärvelle tilalle n:o 4 Uski/ Suur-Uski 1600-luvun lopussa Nopalasta muuttaneen Yrjö Yrjönpojan pojan Mikon jälkeläiset puolisoineen 1900-luvulle asti. Yrjö Yrjönpoika Suur-Uski, entinen Hurtta, oli ottanut Suur-Uskin tilan viljelykseensä 1690-luvulla. Hänelle syntyi poika Mikko 1692. Yrjöllä ja hänen vaimollaan Valpurilla oli myös muita lapsia, mutta heitä ei ole käsitelty tässä kirjassa, koska Yrjön pojista Mikko on talon tuleva isäntä ja hänestä voidaan katsoa jatkuvan tilan Uski-nimen kantajat.

Sekä talon nimessä että perheen 1800-luvulla käyttöön tulleessa sukunimessä on ollut vaihtelua. Talon nimenä on käytetty nimiä Uski ja Suur-Uski, samoin sukunimenä. Vuoden 1737 henkikirjasta sukunimi löytyy myös muodossa IsoUski.

Kirjan hinta on 120 euroa.

Sitä on saatavana Jouko Mäkiseltä sähköpostitse
jouko.makinen2(at)gmail.com